Joulun odotusta

Opiskelu on vienyt lähes kaiken aikani menneenä syksynä ja viimein tänä viikonloppuna olen voinut olla tekemättä mitään tärkeää! Myös blogia olen laiminlyönyt, sillä sen tarkoitus on ollut lähinnä olla henkireikänä silloin kun ihon kanssa tuskailen. Mutta syksy olikin aika helppo! Raportoitavaa sellaisesta kamalasta ajasta ihon kanssa ei oikeastaan ole, vaikka stressi on välillä ollut infernaalista! Tätä selittää osaltaan varmasti omaehtoisen liikunnan säännöllistyminen (n. 5x viikossa) ja tämän myötä tulleet ihon pesurutiinit: suihkussa on pitänyt käydä lähes joka päivä, joka on itselleni aika epänormaalia. Selkeästi tuolla on kuitenkin ollut vaikutusta.

Toinen uusi asia tänä syksynä on ollut maitohappobakteerikapselien päivittäinen käyttö. Suoliston oletetaan vaikuttavan elimistön ja elinjärjestelmien toimintaan lähes poikkeuksetta. Sen tiedetään osaltaan säätelevän myös ihon toimintaa (onhan ihokin elin!). Atooppisen ekseeman käypähoitosuosituksessa kuvataan B-luokan (keskivahvaa) näyttöä probrioottien vaikutuksesta ainakin allergiaperheissä taudin ilmaantuvuuteen perheeseen syntyvillä lapsilla ja lasten atooppisen ekseeman hoidossa. Tutkimusten kohteena on useimmiten ollut Lactobacillus rhamnosus GG -bakteeri.Varsinaista tutkimusnäyttöä on kuitenkin kovin vähän. Tämähän ei kuitenkaan tarkoita, etteikö yksittäinen henkilö voisi maitohappobakteerien käytöstä hyötyä. Itse koen ainakin jonkin verran kohentunutta olotilaa ihon kannalta. Myös limakalvoärsytykset ovat vähentyneet. Käyttämäni tuote on Yliopiston apteekin oma tuote Professorin maitohappobakteeri, jossa bakteereja on monipuolisesti ja lisänä myös Saccaharomyces boulardii- hiivaa.

Omana ajatuksena on ollut aloittaa tällä valmisteella ja siirtyä johonkin "kevyempään" myöhemmin ja seurailla vaikutuksia. Niinkuin jo totesin, maitohappobakteerien käytöstä ei ole riittävästi tutkittua näyttöä atooppisen ekseeman hoitoon tai oireiden lievittämiseen, mutta rohkaisevia tuloksiakin löytyy.

Lopuksi vielä suosittelen puuhailemaan pikku joululahjat kaikille ystäville, jotka ihon kuivuudesta tai muista ongelmista kärsivät, ihanat kuorintapalat suihkussa käytettäväksi!

Iloista Joulun odotusta!

Kesän jälkeen

Olipa ihanan lämmin ja rentouttava kesä. Töiden merkeissä se käytännössä kulki, mutta kyllä sai auringossakin pötköttää. Ja ihon kunto oli oikein hyvä. Ainut asia, joka kesällä hieman harmittaa on vuosien saatossa tullut herkistyminen järvivedelle. Käytännössä pesen itseni koko kesän ajan järvivedellä vanhempieni luona rantasaunalla (tai ainakin tänä kesänä, koska kävin sieltä töissä). Hiusten kuivattaminen nopeasti on osoittautunut tärkeäksi, sillä päänahkani ei kestä yhtään järvivedellä "hautomista". Tähän selkiytän, että tykkään laittaa pitkän ja paksun tukkani kiinni löysästi märkänä, esim. letille tai sykerölle, koska vihaan märkiä hiuksia roikkumassa niskassani! Hiusten kuivaajia tai föönejä olen huono käyttämään, koska ne tuntuvat kuivattavan ihoa ja hiuspohjaa johtaen saatanalliseen kutinaan.

Joten nestemäistä hydrocortisonia on kulunut nyt siis kulunut vielä näin syksyllä, kun yritän saada kaikki ruvet ja kutinat pois! Myös erästä apteekista saatavaa hiuspohjan kutinaa lievittävää tuotetta olen etsinyt kaapeistani vielä sitä löytämättä... Muistan sen myös helpottavan tätä vaivaa.

Toinen asia, joka on alkanut oireilla ikävästi on kasvojen iho sekä silmät. Silmätulehduskierteessä olen ollut nyt noin kolmen viikon verran. Onneksi kävin lääkärissä, joka määräsi antibiootit jo silloin useampi viikko sitten, joten lääkitys löytyy. Iho oli tänä aamuna herätessäni kireä ja kova. Raapiminen olisi luultavasti aiheuttanut kudosnesteen ja visvan valumista. Hirveän kiva. Tätä hoidan nyt sillä kaikista ikävimmällä, eli Protopic -voiteella, josta mainitsen jossain aikaisemmassa tekstissäni myös. Pahinta on polttelu ja kirvely iholla. Yritän nyt päiväsaikaan sietää voiteen sivuvaikutukset, jotta yöllä nukkuminen onnistuisi. Inhottaa, itkettää, ärsyttää ja surettaa. Itkeähän ei tietysti voi, koska sekin tuntuu pahalta rikkinäistä ihoa vasten. Myöskään silmäluomet kestävät huonosti itkua. Tämä on äärettömän turhauttavaa. Jälleen. Voisin antaa pari sormea terveestä, hyvinvoivasta ihosta.

Uudet rakkaat arjen helpottajat

Ompa tullut pitkä kirjoitustauko! Tämä johtunee siitä, että ihon kunto on pääsääntöisesti pysyny hyvänä. Tähän syyllisenä on varmasti uusin ja tähän asti paras kuivan ihon helpotus, Nivean Creme -voide. Ja nyt puhutaan siitä klassisesta THE Cremestä, eli ensimmäisistä Nivean kehittämistä voiteista, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan tuntuu sopivan myös allergikolle ja atoopikolle kohtuullisen hyvin. Mummolan tuoksu tulee plussana :) Itse lähinnä iltaisin tätä käytän, kun jättää kasvot kiiltäväksi. Rasvauksen jälkeen ihoa koskettaessa se kuitenkin tuntuu kostealta, eikä rasvaiselta, joten pidän Cremeä erityisesti kosteuttavana voiteena. Lisäksi käytän tällä hetkellä kasvojen iholla Humektania sekä päivisin myös Nivean Sensitive Day Cream -voidetta, jossa on myös suojakerroin 15! Ja vaikka hieman paksun tuntuinen voide onkin, niin yllättävän hyvin imeytyy kasvojen ihoon! Olen tyytyväinen ja hinta-laatusuhde on erinomainen!!

Toinen ehdoton suosikkini on tuossa samassa kuvassa näkyvä "kasvosieni" (onko edes oikea nimi?). Herkkäihoisena olen aina ajatellut, että kevyt käsin tehtävä kasvojen pesu ja hellä kuorinta kerran viikossa ovat avaimet hyvään ihonhoitoon, mutta väärässä olin. Äitini alkoi käyttää kosteaa kasvosientä aamuin illoin poistamaan kasvojen puhdistusainetta, kun otti ripsien pidennykset viime kesänä. Itse vähän välinpitämättömänä ripsien hoitajana en vielä viime kesänä tähän sienikokeiluun viitsinyt lähteä, vaikka äiti kehui kasvojen ihon olevan erinomaisessa kunnossa sienen käytön aloittamisen jälkeen. Nyt tämän kevään ripsien myötä olen ottanut sienet käyttöön ja kas; ei mitään ongelmia ihon kanssa! Kasvot tuntuvat pehmeiltä ja kosteutetuilta, eikä ihottumaa tai hilseilyä esiinny juurikaan! Ilmeisesti ihon mekaaninen kuorinta aamui illoin (usein ilman mitään puhdistusaineita, pelkkä vedellä kostutettu sieni!) onkin hyvä keino hallita ihon vointia.

Epäilen kuorinnan hyödyn olevan mm. siinä, että ihon pintaverenkierto kiihtyy aina sienen käytön jälkeen sekä siitä, että ihohuokosia tukkivat epäpuhtaudet poistetaan iholta tehokkaammin ja ihohuokoset eivät tukkeudu ja näin ollen iho "hengittää" paremmin. Nämä ovat toki omaa spekulaatiota :)

Ihania lämpimiä päiviä kaikille!

Kevät ja katupöly!

Viime viikot olen vääntänyt kandidaatin työtä ja se on vienyt kyllä aikaa kaikelta mahdolliselta muulta. Tänään katsoin peiliin ja se kyllä näkyy! Iho kuitenkin kohtuullisessa kunnossa, muuten naama aika väsyneen näköinen... Pääasia, että homma on nyt lähes taputeltu!

Sitten siitä pahimmasta keväisestä seuralaisesta, eli katupölystä. En ole syönyt minkäänlaisia allergialääkkeitä maalla asuessani. Kun muutin aikoinaan 19 vuotiaana kaupunkiin ja kuljin autoteiden vieriä kouluun, ihmettelin kun silmiä kirveli jatkuvasti ja nenä vuoti. Sittemmin käytin äidin ja sisarusten cetirizin -valmisteita, jotka auttoivat välittömästi. Muutama vuosi sitten oli ihotautilääkärillä muista syistä juuri kevät aikaan ja mainitsin allergiaoireista ja sain reseptin Heinix -tuotteeseen. Hyvin on auttanut, eikä väsytä ollenkaan. Ikävää on se, että vaikka kevään jälkeen tilanne helpottuu, joudun silti käyttämään allergialääkettä lähes elo-syyskuun vaihteeseen. Lienekö sitten jokin muu pöly kiusaa jo siinä vaiheessa?

Revenneet korvanlehdet

Vaiva, mitä inhoan yli kaiken on ehdottomasti revenneet korvanlehdet! Hiusten auki pitäminen on epämiellyttävää samoin kun pukeutuminen ja riisuutuminen. Aina sormi osuu kipeään korvanlehteen kun jotain tekee. Jostain syystä on taas sellainen aika, että melkein koko ajan jompikumpi tai sitten molemmat korvanlehdet ovat auki. Varmaan useamman kuukauden on kestänyt tämä rupeama. Täytynee aloittaa tehokuuri kortisonin turvin, jotta tuo ärsyttävä vaiva poistuisi!

Viikonloppu oli pilkkiviikonloppu! Poikaystävän ja sisarusten kanssa oltiin järvenjäällää yhteensä tuntikausia. Ilma oli kivan kostea, joten kasvot eivät kuivaneet reissun aikana. Kohtuullisen kokoisia ahvenia tuli yhteensä 40 ja niitä on nyt sitten maiskuteltu, on kyllä hyviä kun rasvassa paistaa :) Itsehän sain suurimman ahvenen, arviolta n. 450g ! Oikea vonkale! Sisko olisi varmaan paremmaksi laittanut, mutta siima katkesi painavan ja pyristelevän kalan toimesta! Mutta se näistä kalajutuista! Kuviakin olisin laittanut, mutta jostain syystä blogger ei anna lisätä kuvia millään selaimella :(
Ehkä sitten myöhemmin!

Punanaama ja huoneilmapohdintaa

Haha, mikä kuva. Pahoittelut kuvan laadusta (en vieläkään omista kameraa..) plus on hammasharja suussa tuossa kuvassa ja poski pullottaa hullusti :D

Asiaan. Tällä viikolla on vaivannut tuollainen poskien punakkuus sekä finnien kaltaiset pienet näpyt, jotka kutiavat ilkeästi. Alkuviikon rasvailin Avenen Cold Cream voiteella ja Novalanilla ja yöt vietin syväkosteuttava naamio naamalla. Ei mitään tulosta oikeastaan. Mietin välillä olisivatko jopa jonkin ötökän puremia, luteet tms. jota voisi olla petivaatteissa....? Vai ovatko ns. "hikinäppyjä" päivittäisen pyöräilyn ja lämpimän sään tuloksena

Uusimmassa Trendi-lehdessä on Emmi Laukkasen kirjoittama juttu Muutosvastarinta, jossa käsitellään ihon ragoinnin ja elämänmuutosten välistä yhteyttä. Yhtenä tällaisena muutoksena käsitellään fyysistä muuttoa, joko suomen sisällä tai ilmastosta toiseen. Ulkomaille muuttaessa esim. vesijohtoveden pH voi olla hyvin erilainen kuin Suomessa. Jutun mukaan myös Suomen sisäisissä muutoissa voi vesijohtovesi olla yllätys; veden klooripitoisuus voi vaihdella ja putkistosta irtoavat metallit voivat tukkia ihohuokosia. Myös muutto "vanhasta" talosta modernimpaan voi aiheuttaa iho-oireita tehokkaamman ilmastoinnin vuoksi.

Nyt pohdin tätä sitten omalla kohdallani. Erityisesti kasvojeni iho on oireillut nykyisessä asunnossamme koko ajan. Ja oikeastaan kun mietin, oireet ovat alkaneet muuton jälkeen. Muutin neuvostoaikaisesta betonitornista 2000-luvulla valmistuneeseen kaupunkiasuntoon. Huoneilmassa ja ilmastoinnin tehokkuudessa on väkisinkin eroa. Taisin myös jo aiemmin kertoa, että talot, joista koneellinen ilmastointi puuttuu ovat ihoni kannalta olleet miellyttävämpiä paikkoja oleskella. Jotain outoa huoneilmassa kuitenkin on, sillä kaikki, todellakin KAIKKI huonekasvini ovat kuolleet nykyisessä asunnossa. Ne ovat suurin osa kulkeneet kanssani kuitenkin 4-5 vuotta ja kestäneet monet muutot. Lisäksi ne ovat sellaisia, jotka eivät kaipaa paljoa valoa tai vettä. Joku tuttu sanoi, että asunto voi olla myös ilman suhteen "tukossa", ilmeisesti tulo ja poistoilma eivät siis kohtaa. Itseäni tämä tilanne todella mietityttää!

Trendin jutun innostamana kuorin nyt illalla ihoni sokerilla kevyesti sekä käytin kasvovettä (näillä siis saat putkistoista linkoutuvat metallihiukkaset pois ihohuokosistasi!). Päälle kevyt Humektan ja kutiaville poskille vielä hyvin ohuesti Apolar. Jospa edes kutina helpottaisi.

Ja hiki lentää!

Näin olympialaisten innoittamana ajattelin kirjoittaa liikunnasta. Atoopikoiden kokemukset liikunnan harrastamisesta jakaantuvat jonkin verran. Tunnen atoopikkoja, jotka eivät mielellään harrasta hikiliikuntaa, jossa iho kostuu hiestä runsain määrin. He kokevat tämän hyvin epämiellyttävänä ja inhottavana. Ilmeisesti iho reagoi hien kanssa jotenkin. Itse en myöskään nauti hikoilusta, sillä varsinkin ihon kunnon ollessa huono hikoilu aiheuttaa kovaa kirvelyä. Ikävintä tämä on kasvojen ja niskan alueella.

Välitön suihku hikiliikunnan jälkeen onkin lähes elinehto. Jos jätän menemättä suihkuun, on iho hirveässä kunnossa seuraavana päivänä ja kutina kestämätön. Kesäaikaan itse pystyn korvaamaan suihkun järvessä uimisella, mutta toiset eivät ilmeisesti kestä järviveden "jättämistä" iholle ja suihkuun on siis mentävä joka tapauksessa.

Itse harrastan sisäpelien ja lenkkeilyn lisäksi suunnistusta. Muistan lapsena, kuinka lääkäri neuvoi vähentämään liikuntaa hikoilun ja jatkuvan peseytymisen vuoksi ja etenkin suunnistusta, sillä rikkoutunut iho saattoi tulehtua metsästä iholle joutuneiden bakteerien seurauksena. Ajat ovat siitä muuttuneet hurjasti, esim. peseytymisen suhteen: nykyään suositaan usein vedellä peseytymistä ja mitä huonommassa kunnossa iho on, sitä useimmin sitä saisi pestä. Tästä nyt täytyy tietysti poislukea pitkät kuumat suihkut ja runsas saippuiointi ym. ihoa kuluttavat ja kuivattavat peseytymistavat. Sauna sopii itselleni erityisen hyvin, kunhan teen perusteellisen rasvauksen sen jälkeen (muuten piru perii!)

Suunnistuksessa haasteellisinta on kisapaikalla peseytyminen. Usein pikkukisoissa ei ole järjestetty peseytymismahdollisuutta ollenkaan tai ainoa mahdollisuus on käydä järvessä. Jos järveä ei ole näköpiirissä käytän itse pullovettä niska, kaulan ja kasvojen huuhteluun. Kuivaan ja rasvaan ihon perusvoiteella ja selviän muutamia tunteja tällä systeemillä. Pakko kuitenkin on päästä kunnon pesulle kisan jälkeen.

Ihon kunto kuitenkin vuodenajan ja treenimäärien mukaan vaihtelee ja kovina kausina joudun pitämään lepopäiviä ihoa varten liikunnasta. Tuntuu, että on pakko pitää tauko, etten kestä enää yhtään hikoilukertaa tai suihkussa käyntiä! Yleensä yksi välipäivä riittää, jonka jälkeen voin taas useampana päivänä käydä lenkillä. Nykyään varsinkin talviaikaan ihon jatkuva hikoilu ja peseminen ahdistaa ja inhottaa, mutta en aio liikkumisesta kyllä luopua.

Huomenna taas hiihtämään!

Juhlien jälkeen

Edellinen ilta oli huikean hauska ja oli kiva nähdä kavereita ja juhlia ja tanssia sydämensä kyllyydestä. Tänään saan herätä naama turvonneena. Oikeastaan se ei ikinä tule yllätyksenä, sillä en ole tähänkään päivään mennessä löytänyt itselleni sellaisia kosmetiikkatuotteita, jotka eivät muutaman tunnin käytön jälkeen aiheuttaisi mitään ihoärsytystä tai allergista reaktiota. Kasvoni ovat siis todella herkät. Tämän vuoksi en käytä mitään kosmetiikka tuotteita arkisin. Näihin tuotteisiin siis liitän kaikki meikki- ja pohjustusvoiteet sekä ripsivärin ym. Perus- ja lääkevoiteiden lisäksi en siis arkena käytä kasvoissani muuta. Näin olen kokenut tämän helpoimmaksi.

Nyt joku miettii, että kyllähän alkoholikin turvottaa, samoin valvominen. Kyllä joo, paitsi että normaalisti en juurikaan juo enkä kyllä yleensä valvokkaan turhan myöhään, eli lähden juhliessanikin jo puolen yön jälkeen kotiin nukkumaan. Ennen vanhaan, kun baareissa tupakointi oli sisällä sallittua, oli tilanne vielä hurjempi. Silmät ja nenän limakalvot olivat seuraavana päivänä hullun kipeät ja kutisevat! Tämänkin tiedän osittain johtuvan tuon tupakoinnin lisäksi siitä, että ilmastointi/ilmanvaihto oli sisällä tupakointiaikaan todella tehokasta kapakoissa ja yökerhoissa. Edelleenkin koneellisen ilmastoinnin omaavissa rakennuksissa ja taloissa ihoni on yleensä kuivempi kuin sellaisissa paikoissa, jossa tätä ilmastointia ei ole. Tämän huomaan mummolassa tai tätini luona yötä ollessani: ihottumat paranevat nopeammin ja kutina iholla on vähäisempää! Välillä aina mietin, että kuvittelen, mutta sitten taas käyn jossain, jossa ilmastointia ei ole ja tadaa! Iho onkin parempi.

Näin tänään!

Allergioista ja atopiasta

Luin vasta äskettäin, että atooppiseen ihoon liittyy myös erilaiset allergiat sekä myös astma. Näitä allergioita ovat mm. allerginen nuha ja allerginen silmätulehdus sekä ruoka-aineallergiat. Itse olen jotenkin vain ajatellut, että allergiat ovat todella yleisiä suomalaisten joukossa erityisesti siitepölyyn sekä eläimiin liittyen.

Yksi selittävä tekijä tähän allergiailmiöön on käsittääkseni se, että kaikilla suomalaisille on ns. ”atopia geeni”. Tästä kuulin ensimmäisen kerran hygieniahoitajalta työelämässä ollessani. Hänen mukaansa tästä ”geenistä” johtuu atooppinen ihottuma ja mm. käsien kuivaminen talvella etenkin jatkuvan pesemisen ja käsidesin käytön seurauksesta. Hänen neuvonsa käsien kuivuuteen oli rasvaaminen ja veden juonti. Teki mieli täydessä auditoriossa viitata ja kysyä, että mitä jos se ei riitä? Olisikin mahtavaa, jos atopia hoituisi pelkällä veden juonnilla… Huomioksi kuitenkin, että pesen käsiäni osastotyössä ollessani, olivat ne kuivat tai eivät.

Kuitenkin atooppinen iho tai atooppinen ekseema on mielestäni eri asia kuin tämä ”atopia geeni”. Ajattelen nyt, että monet iho/limakalvoärsytystä aiheuttavat tekijät eivät olekaan vain herkkyyttä tai vaihtelua ihon kunnossa, vaan allergiaa. Itselleni ei ole ikinä tehty allergiatestejä. Herkkyys elintarvikkeisiin on yleensä helpohkoa tunnistaa, mutta miten esim. kosmetiikassa ja voiteissa olevat allergeenit? Jokainen atoopikko tietää, etteivät kaikki apteekin tuotteet sovi omalle iholle, vaikka ne olisivatkin juuri atoopikolle tarkoitettuja. Markettituotteet ovat oma lukunsa, vaikka joskus sieltä ihonhoitohelmiä itselleen löytääkin. Myös ns. luonnonkosmetiikka - ja hoitotuotteet harvoin käyvät itselleni aiheuttaen allergisia reaktioita.

Tässä muutamia asioita, joille luulen olevani allerginen:

-         - Sitrushedelmät

-          -Tomaatti

-          -Ananas 

-          -Eläimet (ei syötynä kuitenkaanJ)

-          -Pöly (homeet syksyllä)

-          -Jotkin muovikäsineet (esim. terveyskeskuksissa käytetyt suojakäsineet)

Olin aivan varma, että näitä olisi tullut enemmän! Mutta ei nyt tällä kertaa ainakaan mieleen tullut muita. Kehityksen suunta on kuitenkin se, että kaikki allergiatyyppiset oireet ovat helpottamassa kaikkien noiden mainitsemieni asioiden suhteen. Pienenä kissan silittäminen sai kutiavia patteja nousemaan ihoon. Tomaatti ja sitrukset rohduttivat huulet ja pahimmillaan saivat ne halkeilemaan. Myös suun limakalvojen polttelu oli tavallista. Nykyään tuore ananas on ainut, jonka syöminen ottaa koville. Normaalisti syön allergialääkkeitä (setirizin-valmisteet, itselläni Heinix) loppukeväästä myöhään syksyyn. Välillä silmät kutiavat ja oireilevat myös ja silloin käytän aamuin illoin Lomudal-silmätippoja. Molempia tuotteita saa apteekista myös ilman reseptiä!

Yliopisto-opiskelijana kuulun YTHS:n piiriin. Tämän vuoksi aion lähiaikoina selvittää, pystyisinkö menemään allergiatesteihin vedoten atooppiseen ihoon. Luulen, että osa ihon lehahteluista parempaan tai huonompaan liittyy ruoka-aineallergioihin, osa varmasti myös stressiin ja muihin itsestä johtuviin asioihin.

Painotan taas, että tässä tekstissä näkyy oma mielipiteeni ja kokemukseni. Hyvää tietoa näistä asioista saat mm.

Allergia- ja astmaliitosta kohdasta atooppinen ihottuma sekä Atopialiitosta.

Minun atopiani

Ajattelin nyt ensi alkuun kirjoittaa siitä, miten oma ihoni reagoi ja elää ja on elänyt viimeisen 25 vuoden aikana. Olen syntynyt atoopikoksi: 9 pisteen vauva, miinus huonosta ihosta. Jo vauva-aikana kärsin herkästi vaippaihottumasta ja kuivasta ihosta. Äiti alkoi automaattisesti rasvata minua perusvoiteilla, sillä on itsekin atoopikko. Myöhemmin neuvolan kautta sain reseptille perus- ja kortisonivoiteet. Lapsena pahin vaiva oli taiveihottuma, josta kärsin ainakin n. 5-6 ikävuoteen saakka. Muistan kuinka taiveihottuma hävisi ja sormien rystyset muuttuivat sileiksi. Luulin ihottuman olevan normaalia ja että kaikilla oli rystysissä ihottumarupia.

Lapsuuden aikana ihon kunto vaihteli, mutta saunan jälkeen rasvaisella perusvoiteella rasvaaminen pysyi. Kortisonia käytettiin tarvittaessa, kuuri- tai kertaluontoisesti.

Noin 13-vuotiaana aloin kärsiä pahasta aknesta, jonka vuoksi itsetunto laski ja kasvojen ihonhoitorituaalit kehittyivät. Äiti on aina ollut valveutunut ihon hoitaja ja hankki minulle tuolloin jos jonkinlaisia epäpuhtaan ihon hoitotuotteita. Kävin myös 4 kertaa vuodessa ihon puhdistuksessa kosmetologilla. Muutamia kertoja kävin ihotautilääkärillä, enkä saanut juurikaan apua nuoren iän vuoksi: lääkekuurit olivat yhtä tyhjän kanssa ja voiteet eivät saaneet aikaan merkittävää parannusta. 17-vuotiaana tapaamani ihotautilääkäri totesi heti minut nähdessään, että tuo vaiva on hormonaalinen ja kirjoitti ehkäisypillerireseptin. Finnit ja muut epäpuhtaudet katosivat viikossa. Katkera olen tuosta pitkästä piinasta, jonka jouduin nuorena kestämään ihon vuoksi. Muistan itkut ja punoittavan ihon finninen puristelun jälkeen. Vieläkään en mielellään katsele valokuvia tuolta ajalta, sillä kokemus omasta rumuudesta oli niin syvässä.

Nykyään elämä on hiukan helpompaa. Iho pysyy säännöllisellä rasvauksella kunnossa, harvemmin mitään vahvoja kortisonivoiteita tarvitsee edes käyttää.

Noin vuosi sitten lääkäri vaihtoi ”rasvaisemmaksi” perusvoiteekseni keholle Ceralanin (en kuollaksenikaan muista, mitä sitä ennen käytin? Novalania?). Kasvoihin ja kesäaikaan koko kehoon käytän Humektania, joka on lempparini perusvoiteista. Aina välillä yritän käyttää ”oikeita” kasvojen kosteusvoiteita, mutta Humektan on ainut, joka estää ihon kuivumista tehokkaasti. Apolar-voide on oikeastaan ainoa kortisonia sisältävä tuote, jota käytän säännöllisen epäsäännöllisesti silloin kun kutina iskee. Usein rasvaan koko kehon saunan/suihkun jälkeen Apolarilla n. kerran kuussa tai harvemmin. Novalan on tällä hetkellä myös yksi suosikeistani ja käytän sitä talviaikaan kasvoihin. Välillä tuntuu, että se on ainut tuote, jolla saa kasvojen kireyden helpottamaan.

Pitkään ihonhoitohuoleni ovat liittyneet kutiavaan kroppaan, mutta pari vuotta sitten kasvojen iho alkoi käyttäytyä ongelmallisesti. Muuton yhteydessä silmänympärykset muuttuivat punakoiksi ja sama punakkuus jatkui poskille. Näytin siltä, kun olisin valvonut ja itkenyt viikon putkeen. Ongelma alkoi helpottaa vasta Oftan Dexa silmänympärysvoiteella, joka on reseptilääke (ei kuvissa). Tämä vaiva tuppaa välillä tulemaan takaisin ja häviämään samalla hoitokuviolla, en vaan tiedä, miten sitä voisi ennaltaehkäistä. Viime jouluna kasvojen iho lehahti yhdeksi suureksi ja kutiavaksi ihottumalaikuksi, joka raapimisen seurauksena valui jopa visvaa. Mikään ei tuntunut auttavan ja lopulta päädyin rasvaamaan koko kasvojen ihon Protopic –voiteella, joka on myös reseptilääke. Voitelun seurauksena valvoin koko yön, sillä Protopic aiheuttaa iholleni todella ikävää polttelua ja pyrin aina selviämään mahdollisimman pitkään, ennen kuin voiteeseen tartun. Avun olen voiteesta kuitenkin aina saanut ja niin myös tällä kertaa. Sen yhden rasvauskerran ja valvotun yön jälkeen rasvaisilla perusvoiteilla iho parani ja palautui muutamassa päivässä!

Muut tuossa yllä olevassa kuvassa olevat voiteet ovat Avenen silmänympärysvoide, jota käytän arkisin jos silmäluomilla ei ole ihottumaa. Myös Avenen Cold Cream, joka helpottaa talviaikaan kuivaa ihoa vaihtelevasti ja yksi lempituotteistani Biothermin Aquasorce Non spot ”emergy hydration mask” eli hätätilanteisiin käytettävä naamio, jota itse käytän jättämällä sen yön ajaksi kasvoihin saunan jälkeen. Toisinaan kasvojen iho on niin huonossa kunnossa, että naamio kirvelee ihoa. Tällöin yleensä huuhdon sen pois ja käytän jotain toista tuotetta ja myöhemmin (esim. seuraavana päivänä) naamiota. Pidän tätä tuotetta kuitenkin parhaana kasvojen ihon ongelmia ennaltaehkäisevänä tuotteena.

Edellä olevassa kuvassa käsirasvani Avene Cold Cream Hand cream, eli samaa tuoteperhettä kuin yksi kasvovoiteistani. Huuliin ja välillä esim. nuha-aikaan rikkoutuneisiin ja kipeisiin sieraimiin perinteinen Bepanthen. En käytä tavallisia huulirasvoja enää ollenkaan. Jalkaterieni iho pysyy kohtuullisen hyvänä läpi vuoden, mutta välillä sipaisen niihin Dermosilin Carbamide Foot creamia (ja joskus jopa käsiin, hui!). Yksi tehokkaimmista jalkavoiteista mihin olen tutustunut. Muutenkin Dermosilin muut tuotteet kiinnostavat ja olisi mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksia niistä!

Välillä yritän (ja pystynkin!) elämään kuin normaalit ihmiset ja silloin käytän kasvojen kosteusvoiteita Biotherm Aquasorce Rich Cream for dry skiniä, joka jättää ihon ihanan pehmeäksi jos kasvojen iho siis on jo valmiiksi hyvässä kunnossa! Tämä on meikin alle yksi lempituotteistani. Toinen, joka paremmin kosteuttaa ihoani on SensiPlus+ Hydrasilk rich special care ream – spf 10. Tätä tuotetta myyvät ilmeisesti vain kosmetologit. Tykkään tuotteesta, sillä se pitää kosteutta yllä iholla pitkään. Jostain syystä saan voidetta sitä usein silmiini (?!?) ja kylläpä kirvelee ja ärsyttää!

Kuvat on otettu puhelimellani, joten laatu on mitä on. Saan mahdollisesti paremman kameran pian käyttööni!

Hirvittävän pitkä postaus, pahoitteluni! Toivottavasti jaksoitte lukea J ja toivottavasti herätti ajatuksia tai sait apuja. Mielelläni kuulen myös muiden kokemuksia rasvojen maailmasta!

Jotain tästä uudesta

Vihdoin tämä on tehty ja blogi avattu!

Kuukausien muhittuaan korvien välissä olen nyt valmis aloittamaan kirjoittamisen liittyen siihen eniten arkeen ja elämiseen vaikuttavaan tekijään: atopiaan. Tarkoitukseni on tämän blogin myötä seurata erityisesti atooppiseen ihottumaan liittyvää keskustelua ja uusia (tutkimus) tuloksia hoitoon ja erityisesti itsehoitoon liittyen. Myös omien kokemusten kautta aion pohtia erilaisia elämän osa-alueiden ongelmia, joita atooppisesta ihosta kärsivä usein kohtaa, varsinkin naisena tässä ulkonäkökeskeisessä maailmassa. Painotan jo heti, etten ole ammattilainen tällä saralla; suurin osa tiedosta atopian hoidossa on kokemusperäistä enkä väitä, että kaikki omaan tilanteeseeni helpotusta tuovat asiat sopisivat jollekulle toiselle. Atopia kun tuntuu olevan jokaisen iholla omanlaisensa. Jos kirjoitan asioista, joille on esim. tieteellistä taustaa ilmoitan aina lähteet, joita olen tekstissä käyttänyt.

Sitten jotain minusta: Olen 25-vuotias terveystieteiden opiskelija, jolla on jo fysioterapeutin paperit takataskussa muutaman vuoden takaa. Omalla alueella kyllä siihen nähden siis liikutaan! Asun poikaystäväni kanssa Jyväskylässä ja harrastan koulunkäynnin ohella liikuntaa eri muodoissa. Kesäisin suunnistus vie ison osan vapaa-ajasta, talvisin hiihto. Atooppisesta ihottumasta olen kärsinyt syntymästä lähtien. Pahin vaihe itselläni on ollut pienenä lapsena, n. 2-5 -vuotiaana. Tämän jälkeen hyvällä itsehoidolla ja säännöllisillä ihotautilääkärikäynneillä olen saanut taudin pysymään kurissa kohtuullisen hyvin, vaikkakin ongelmat ovat siirtyneet vartalosta kasvoihin muutaman viimevuoden aikana. Kärsin toisinaan ns. ”pahenemisvaiheista” (oma keksimä termi sille, kun ihon kunto äkkiä huononee radikaalisti), jolloin alan usein pohtimaan elämäntapaani ja arjen valintoja tarkemmin. Viimeksi tällainen ”vaihe” oli joulun jälkeen. Luultavasti unirytmin hurja muutos ja epäsäännöllinen syöminen ja ulkoilu tekivät sen, että koko kasvojen iho muuttui suureksi ihottumalaikuksi, joka kutisi ja hilseili ja lopulta vuoti visvaa. Tämä oli ensimmäinen suuri muutos ihoni kunnossa pitkään aikaan ja sai aikaan sen että aloin etsiä tietoa tilanteen helpotukseen aiempaa monipuolisemmin. Oikeastaan atopia ja siihen vaikuttavien asioiden laajuus selvisi minulle vasta tuolloin. Tämän jälkeen olen muuttanut elintapojani sekä ruokailutottumuksiani jonkin verran. Oma atopiani on siedettävää, jopa kesyä siihen mitä olen lukenut ja nähnyt sen pahimmillaan olevan.

Itse pyrin ennen kaikkea jäsentelemään ja ymmärtämään atopiaa tämän blogin kautta paremmin. Toivoisinkin että Te jotka käytte ajatuksiani lukemassa, kertoisitte asioista omia kantojanne, omia toimintatapojanne ja selviytymiskikkojanne! Olisin ikionnellinen, jos saisin hyviä vihjeitä ja vinkkejä myös muilta atopiasta kärsiviltä!

Iida